Kevät ja alkukesä ovat olleet aika kiireistä aikaa niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Kliinisissä töissä olen tehnyt pidempää päivää ja tutkimusta nyt tekee unissaankin. Pari viikonloppua meni erittäin antoisissa kenttälääkinnän vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa ja yhtenä viikonloppuna järkkäsin parhaalle ystävälleni polttarit. Koko kevät ja alkukesä ovat menneet hurjan nopeasti ja nyt Amsterdamin lentokentällä kirjoittaessa (juuri kongressissa saapuneena) kaipaa vain yhtä lepoviikonloppua. Käsitöitä en ole juurikaan ehtinyt tehdä, vaikka monta keskeneräistä on korissa ja to do -listalla vielä useampi. Käsitöissäkin täytyy joskus priorisoida ja nyt ensimmäisenä jonossa ovatkin ystävälle häihin tehtävät sukkanauha ja koru.
Tämän kaulahuivin / hartihuivin tein äidilleni. Se on tehty tarkoituksella isoilla puikoilla ja löysällä käsialalla aina oikein neuloen. Tästä tuli kaikessa yksinkertaisuudessaan aika nätti ja ihanan pehmoinen. Äiti saikin tämän äitienpäivälahjaksi. Kohtahan se on taas syksy ja kyllä Suomen kesäkeleissäkin kaipaa välillä hartiolle lämmikettä.