Virkattu hiiri

Ystäväni pyysi minua virkkaamaan heidän uuteen kotiinsa kotihiiren ikkunalaudalle. Ei siinä auttanut kuin ruveta hiirulaista suunnittelemaan. Tein hiiren ilman ohjetta puuvillalangasta. Korvat, kädet, jalat ja kippurahäntä hieman tummemmasta harmaan sävystä, sillä vartalon lanka loppui kesken. Huivi on tehty itse kasviväreillä, tarkemmin sipulilla, värjätystä villalangasta. Hiiri ehti juuri ja juuri pukinkonttiin. 

Joulukortit vol.2

Joulukortit vol.1

Tänä vuonna askartelin reilut parikymmentä korttia. Ristipistotyöt ja muut enemmän aikaa vievät saivat jäädä ja keskityin pikkuaskarteluihin. Joulumieli löytyy viimeistään askartelujen ja joululaulujen soittamisen parista. Kaunein joululaulu on mielestäni Tonttu. Laulun lyriikat koskettavat hyvin nykyihmistä kaikkine kiireineen ja miettimisineen. 

Virkattu vaunulelu

Kuten taisin jo aiemmin kesällä hehkuttaa, niin minusta tuli täti pienelle prinsessalle keväällä. Nyt kannan ylpeänä triplatäti -titteliä! Tälle nupulle tein ristiäislahjaksi vaunulelun. Virkatut sydämet olen alunperin tehnyt häihin koristeeksi vanhan kannon päälle, jossa oli isovanhempien hääkuvat esillä. Huovutetut pallot ostin valmiina. Sydämet ja huopapallot on pujotettu nahkanyöriin. Nyt on typyllä ihmettelemistä vaunuissa. 

Äidin hääpuku tyttärelle

Olin jo monta vuotta ajatellut, että haluaisin kokeilla äitini vanhaa hääpukua. Vanhempani menivät naimisiin vuonna 1975 ja puku oli ajalleen tyypillisesti tietysti suomalaista tuotantoa. Puku oli yksinkertainen ja näyttää minusta äitini päällä vanhoissa valokuvissa edelleen todella kauniilta. Mikäli kyseessä olisi ollut "kermakakku" valtavine puhvihihoineen, en varmastikaan olisi osannut haaveilla käyttäväni kyseistä pukua omissa häissäni. Kun sitten miehini kosi elokuussa 2016 Münchenin Olympiabergillä, kokeilin pukua heti kotiinpalattuani. Se tuntui samantien minun puvulta. 

Kävin läpi Oulun ompelijoita ja päädyin Raija Talstaan luo (Ompelimo Cilja Q). Hänen kanssaan ajatukset menivät heti yhteen. Hän ymmärsi täysin, että haluaisin säilyttää puvun rungon entisellään ja kunnioittaa vanhaa, mutta hieman kuitenkin modernisoida linjoja. Loppujen lopuksi kaikki Talstaan tekemät muutokset olivat pieniä, mutta tarkkaan harkittuja ja erittäin ammattitaidolla tehtyjä. Pienet puhvihihat vaihtuivat siroihin pitsihihoihin, vyötärölle tehtiin pitsinauhasta vyö, ommeltiin aluskangas kiinni ja hieman kavennettiin puvun linjoja. Lisäksi selkävetoketjun viereen ommeltiin liuta koristenappeja. Raija teki työnsä upeasti ja viimeisestä sovituksestä lähti onnellinen morsian puvun kanssa kotiin. 

Suomen 100 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi innostuin Suomi -teemasta siinä määrin, että päätin hankkia kaikki hääpäivän asusteet suomalaisilta tekijöiltä. Tässä listaa hääpäivän tyylin tekijöistä:

• Puku: äidin vanha, suomalaista tuotantoa. Muutostyöt Raija Talsta, Ompelimo Cilja Q
• Kengät: Aaltonen
• Laukku, helmikoriste itsetehty: suomalaista tuotantoa, Frida Marina, Helsinki
• Korvakorut: Ninka Design, Lohja
• Vihkisormus: Sandberg Toivomuslähde II M17
• Rannekoru: itsetehty
• Sukkanauha: itsetehty 
• Kimppu: Kukkakauppa Kanerva, Oulu
• Hiukset ja meikki: Sara -kampaamo Oulu / Ilpo Ojala

Kuvat vuoden 2017 hääparista ja morsiammesta: Saara Karttunen Photos

Sukkanauha

Kaikkea sitä piti itse tehdäkin häitä varten. Alusta asti oli selvää, että mitään sukkanauhaa kaupasta osteta! No, kaksi viikkoa ennen häitä oikeastaan muistin koko sukkanauhahomman. Onneksi hääpuvun pitsivyöstä oli jäänyt ylimääräistä pitsiä jäljelle. Äidiltä löytyi kumi- ja satiininauhaa sekä sopivat helmet. Puolisentuntia siinä pyörähti ja ihan passeli sukkanauha syntyi omepelemalla. Eipä sitä juuri muut ole ihmetelleet kuin sitä ilman käsiä onkinut sulhanen - jos hänkään. 

Korvakorut kutistemuovista

Innostuin hääkakkukoristetta tehdessäni kutistemuovista. Se on helppokäyttöinen materiaali ja siitähän voi ideoida vaikka mitä koruja, avaimenperiä, magneetteja jne. Kliseisesti mielikuvitus rajana! Tänään suuntana Seinäjoki ja Provinssi. Aivan parasta! Huippua viikonloppua kaikille!

Puiset tarjoiluastiat

Lähikuukausina tulee vähitellen tiputellen postauksia häihin liittyvistä askarteluista. Niitä oli todella mukava tehdä, vaikka aikaa kyllä meni ja aikataulu oli tiukka kaiken muun työn ohessa. Yhtäkään näpertelyä en silti vaihtaisi pois, sillä se on vaan minun juttuni ja tapani nauttia juhlien järjestämisestä. 

Puisten tarjoiluastioiden teossa apuna olivat isäni ja appiukkoni. Isän kanssa sahattiin puulevyt ja pölkyt. Miehen isän kanssa askarreltiin kasaan tarjoiluastiat kekseille. Nämä sopivat mielestäni nätisti häihimme, joiden teemana olikin luonto. Askartelujen lisäksi teimme itse juhlaan sienisalaatin, pienen osan kekseistä, bebe -leivoksia ja kuivakakun. 

Kaikki kuvat on ottanut ihana valokuvaaja Saara Karttunen! 

Kuvat: Saara Karttunen Photos (https://www.saarakarttunen.com/)

Virkattu vauvanpeitto

Tein tämän sinisävyisen vauvanpeiton kummilapselleni ristiäislahjaksi. Peitto on tehty yhtenä kappaleena, suurena isoäidinneliönä kahdesta eri väristä. Lopuksi virkkasin valkoisella langalla koristereunan. Häähumusta on selvitty ja työt aloitettu. Kieltämättä milloinkaan ei ole tuntunut näin hyvältä palata arkeen, vaikka uuden työpaikan ja tutkimustyön sovittaminen yhteen tuo mukavasti taas lisähaasteita. Häät menivät loistavasti ja häämatka oli rentouttavin loma ikinä. 

Muutamia mukavia yllätyksiä on tullut myös eteen. Hain keväällä Vuoden askartelija -kisaan (http://www.vuodenaskartelija.fi/) ja ilokseni minut valittiin finaaliin. Nyt tehtävänä on muodostaa portfolio ohjeiden mukaisesti syksyyn mennessä. Portfolion töitä en täällä esittele ennen sen julkaisua, mutta aivonystyrät raksuttavat jo mukavasti! Lisäksi innostuksissani hain Mansikkatyttökisaan ja nyt olen finaalissa viiden muun neitosen kanssa. Kisan järjestää Suonenjoen Mansikkakarnevaalit. Jos pidät mansikasta, niin tuo karnevaali kannattaa kokea. Karnevaalia on järjestetty jo noin neljäkymmentä kertaa ja mukana on mm. mansikanviljelijöitä ja esiintyjiä Kotiteollisuudesta Hevisauruksiin. 

Mansikkatyttöäänestykseen pääset tästä: http://mansikkakarnevaalit.fi/mansikkatytto/. Tervetuloa karnevaaleille!

Nyt on aika julkistaa myös toukokuisen arvonnan voittaja: Arpaonni suosi tällä kertaa Hippo hiirtä! Onnea! Otan yhteyttä sähköpostitse.Kiitos kaikille ihanista kommenteista, ehdotuksista, ruusuista ja risuista. Niitä oli todella mukava lukea!

Hyvää keskikesän juhlaa kaikille!

Puiset paikkakortit

Mitä onnistunein, lämpimin ja rakkauden täyteläisin hääjuhla takana. Vartin päästä lähdemme lentokentälle kohti häämatkaa. Viikko ihan kahdestaan leväten. Onnellinen vaimo kiittää!

Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.

Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä ma vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.

Minä rakastin muita ja itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.

Eino Leino

Kakkukoriste kutistemuovista

Häät ovat jo tämän viikon lauantaina, huh! Valmisteluiden, koristeluiden ym tekoa riittää joka päivälle. Juhlapaikan emäntä on loistava, sillä saamme käydä ennen lauantaita vaikka joka päivä laittamassa paikkaa ja ideoimassa. Säätiedotuskin näyttää tällä hetkellä hyvältä! Halusin hääkakun päälle jonkun yksinkertaisen, mutta kauniin koristeen. Niinpä päädyin tekemään kutistemuovista meitä mukailevan siluetin. Tästä tuli mielestäni ihan nätti. Samalla tein yhdet korvikset, mutta niistä lisää myöhemmin. Mitä kaikkea te olette tehneet kutistemuovista?

Turvalonkero

Kyllä tätin sydän pakahtui onnesta, kun näki pikkuprinsessan. Siskoni pyysi virkata tälle neidille turvalonkeron. Kummasti ne pienet sormet etsivät lonkerot ja ei aikaakaan, kun lonkero heittelehti tytön puolelta toiselle. Isoveljet olivat ihastuksissaan ja "leikittivät" omien sanojensa mukaan vauvaa. Voi, se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Turvalonkeron virkkasin päästä, osin bussimatkalla. Rusetti on tehty Pieniä hetkiä -blogin ohjeen mukaan.

Muistakaa kässäkirja- ja lanka-arvonta!

Fimomassakorut

Tein äidille fimomassapalloista äitienpäivälahjaksi kaulakorun. Samaisista palleroista tein siskolle korvikset. Viime syksyn fimomassailupostaus löytyy täältä. Innostuksissani ostin monenväristä massaa,  mutta vielä en ole ehtinyt/jaksanut niihin tarttua. Ideoita kyllä piisaa. Erityisesti korujen tekeminen koukuttaa.

Arvonnassa ihana korttikirja ja Alize Angora lankakerä! 

Arvonta

Maaliskuussa blogille tuli 3 vuoden ikä täyteen. Tämä blogi on ollut alusta asti puhtaasti käsityöblogi keskittyen erityisesti virkkaukseen, erilaisiin askartelutekniikoihin ja kierrätysmateriaalin käyttöön. Samalla linjalla tulen jatkamaan. Sen lisäksi, että tämä on mukava kässäpäiväkirja, on tästä tullut eräänlainen henkireikä ja harrastus. Kiitos todella paljon blogin lukijoille ja kommentoijille. On mukava tietää, että ruudun toisella puolella joku muu lukee ja ehkäpä joskus inspiroituu näistä jutuista. 

Arvon upean Kutsuvat kortit -kirjan, joka esittelee hyvin seikkaperäisesti erilaisia korttitekniikoita ja korttimalleja. Lisäksi palkintoon kuuluu ihana Alize Angora Gold 100 g -lankakerä. Kyseisestä langasta olen tehnyt mm. tuubihuivin ja hartiahuivin. 

Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tähän kirjoitukseen seuraavasti:

• Yhdellä arvalla, kun kommentoit tätä postausta
• Kahdella arvalla, kun kommentoinnin lisäksi olet blogini lukija
• Kolmella arvalla, kun kommentoinnin ja lukijana olon lisäksi jaat linkin tästä arvonnasta omaan blogiisi

     + Olisi hienoa kuulla risuja ja ruusuja avuksi blogin kehittämiseen :)

Kirjoita kommentiin kuinka monella arvalla olet mukana sekä anonyymit kommentoijat muistakaa laittaa s-postinne kommenttiin.

Arvonta kestää 20.6.2017 asti.

Ihana kesää ja nauttikaa käsityöharrastuksesta!