maanantai 25. kesäkuuta 2018

Neulottu kaulahuivi

Kevät ja alkukesä ovat olleet aika kiireistä aikaa niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Kliinisissä töissä olen tehnyt pidempää päivää ja tutkimusta nyt tekee unissaankin. Pari viikonloppua meni erittäin antoisissa kenttälääkinnän vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa ja yhtenä viikonloppuna järkkäsin parhaalle ystävälleni polttarit. Koko kevät ja alkukesä ovat menneet hurjan nopeasti ja nyt Amsterdamin lentokentällä kirjoittaessa (juuri kongressissa saapuneena) kaipaa vain yhtä lepoviikonloppua. Käsitöitä en ole juurikaan ehtinyt tehdä, vaikka monta keskeneräistä on korissa ja to do -listalla vielä useampi. Käsitöissäkin täytyy joskus priorisoida ja nyt ensimmäisenä jonossa ovatkin ystävälle häihin tehtävät sukkanauha ja koru.

Tämän kaulahuivin / hartihuivin tein äidilleni. Se on tehty tarkoituksella isoilla puikoilla ja löysällä käsialalla aina oikein neuloen. Tästä tuli kaikessa yksinkertaisuudessaan aika nätti ja ihanan pehmoinen. Äiti saikin tämän äitienpäivälahjaksi. Kohtahan se on taas syksy ja kyllä Suomen kesäkeleissäkin kaipaa välillä hartiolle lämmikettä.

maanantai 21. toukokuuta 2018

Neulotut lapaset

Toukokuuhan on vielä virallisesti kevätkuukausi, vaikka helteitä on jo nyt piisannut enemmän kuin viime kesänä. Vielä kevään puolella kehtaa kuitenkin julkaista lapaset, jotka kyllä sain valmiiksi ennen lumien lähtöä. Nämä oikeastaan ovat olleet odottamassa pitkään kaapissa lopullista valmistumistaan. Sain vain viimein niihin virkattua kukkakoristeet. Itselle en ole näitä söpöysövereitä ajatellut pitää, vaan antaa jonnekin eteenpäin. 

Toukokuu on hurahtanut äkkiä Savossa. Viikko sitten kävimme pidennetyn viikonlopun Pietarissa rentoutumassa. Loma oli sen verran lyhyt, että käsityöliikkeisiin en siellä ehtinyt, mutta käsinmaalattuja maatuskoita ihailin senkin edestä. Tänä viikonloppuna iski kevätflunssa, joka imee mehut aika hyvin. Teen välillä vähän pidempää päivää kliinisiä töitä, niin ainakin nyt kipeänä on olo kuin kaikkensa antaneella. Taidan kuitenkin tärskäyttää nenäsumutteet sieraimiin ja lähteä hieman kävelemään ilta-aurinkoon.

Aurinkoista viikkoa!

torstai 3. toukokuuta 2018

Vappu 2018

Aloitimme vapun vieton perjantaina pienellä kaveriporukalla. Viikkoa aikaisemmin laitoimme siman pörisemään ja teimme munkit pakastimeen. Voin lämpimästi suositella pakastemunkkien tekoa. Niin hyviltä ne maistui sitten pakastimesta uunin kautta sokeroituna. Viikonloppu menikin sitten kaikenlaisissa tapahtumissa. Kävimme mm. teknillisen seuran wappucoctaileilla ja enon 70 -vuotissynttäreitäkin tuli välissä juhlittua. Aattona oli perinteisten kulkueiden ja uittojen vuoro. Klo 03:33:33 ashematunnelin örinät jäi tänä vuonna kuitenkin välistä. Vapun kruunaa ja päättää meillä vappulounas vappupäivänä. Ihana vappu kun olit ja vielä ihanampi kun jo menit! On nimittäin vieläkin univelkaa.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Talouspaperipidike

Pikkuruisesssa kakkoskämpässäni on keittiössä vähän laskutilaa, joten perinteinen talouspaperiteline ei tullut kyseeseen. Hetken mietiskeltyäni päätin tehdä helmistä kuivauskaapin alaosasta riippuvan pidikkeen. Pujottelin valkoiset ja siniset puuhelmet nahkanyöriin, jonka kiinnitin solmulla alaritilään. Kun talouspaperi loppuu, solmun saa helposti aukaistua ja lisättyä uuden paperirullan. 




keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Virkatut pannunaluset

Välillä on mukava tehdä jotain tosi simppeliä nopeasti niin sanottuna välityönä. Tein nämä pyöreät pannunaluset kiinteillä silmukoilla äidilleni arpajaispalkinnoiksi. Lenksu on keinonahkaa. 

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Yksiön sisustus

Olen kohta jo vuoden asunut kahdella eri paikkakunnalla. Oulun oman kodin lisäksi minulla on pieni poikamiesboxiksikin tituleerattu vuokrakämppä Savon syrämessä. Tuolloin vuokrakämppää etsiessäni halusin mahdollisimman edullisen yksiön mahdollisimman läheltä terveyskeskusta. Kämpän vuokra ei huimaakaan päätä ja töihin kävelee kymmenessä minuutissa. 

Tavallaan olen tykästynyt tähän toiseen kotiini. Alle kolmeenkymmeneen neliöön ei tule hilattua tai ostettua mitään ylimääräistä tavaraa ja sen sisustaminenkin on kohtuu simppeliä. Kaikki kämpän kalusteet ovat kierrätettyjä. Ne ovat peräisin vanhemmiltani, siskoltani ja enoltani. Erityisesti rakastan siskolta saatua (joka sai sen naapuriltaan) vaaleaa puista lipastoa. Siitä en luovu koskaan. Lisäksi pidän konjakin värisestä nojatuolista, jota verhoaa mummon virkattu taidonnäyte. Kirjoituspöytä ja metallinen arkistokaappi ovat peräisin vanhasta hammashoitolasta. 

Suurimmat investoinnit boxiin ovat olleet Heikki Turusen suunnittelema Emma -valaisin ja Marimekon Räsymatto -verho. Verhon ompelin (kyllä, yritän myös joskus käyttää ompelukonetta!) puolen vuoden suunnittelujakson päätteeksi (hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ei käynyt toteen). Verhon lisäksi olen tuunaillut kämppään seinäritilätelinettä, uudistanut villamaton ilmettä ompelemalla siistit kanttireunukset sekä tekemällä talouspaperipidikkeen isoista puuhelmistä. 

Välillä yksin asuminen kyllästyttää, mutta on siinä hyvätkin puolensa. Päivät voi suunnitella vapaasti, puoliso ei häiriinny jatkuvasta pianon ja kitaran soitosta (pahoittelut siten naapureille) ja voi ottaa kahden tunnin päikkärit tuntematta huonoa omaatuntoa. 

Aurinkoista päivää!